Tämä ilme kuvaa Ilon eloa Helsingissä. Se on ollut reilut pari kuukautta jatkuvasti yhtä hymyä. Mikä voisikaan tuoda omistajalle paremman fiiliksen kuin onnea hehkuva koira. Tuo rauha, mikä Ilosta välittyy on niin ihanaa.
Mutta palataanpa ajassa vielä reilu viikko taaksepäin ja niihin ekoihin agilitykilpailuihin. Ne meni paremmin kuin ikinä uskalsin toivoa. Oli tippa linssissä ekassa startissa, kun rupesin miettimään, kuinka paljon ton startin eteen oli tehty töitä. Ensimmäinen startti meni täysin yli odotusten ja saldona ykkössija kymmenen koirakon joukosta. Ensimmäinen LUVA jäi 2,71 sekunnin päähän, kun Ilo ylitti ihanneajan. Mutta NOLLARATA. Aivan uskomaton suoritus. En ikinä olisi voinut edes kuvitella tommosta onnistumista.
Sarita ja Ferro ovat tuttujani. Kävimme aikanaan Saritan kanssa samaa lukiota. Hieno fiilis, kun oltiin yhdessä palkintojenjaossa.
Hienointa oli nähdä, miten saumattomasti Ilo työskenteli radalla. Ei häseltänyt ja teki sen, mitä pyydettiin. Hyppyradasta vain kaksi medi-koirakkoa selvisi hyväksytysti. Yksi nollatulos ja ties kuinka monta hylsyä. Hyvää fiilistä lisäsi vielä järjestäjä, joka hörähti ilmoittautumisessa, kun selvisi shiban osallistuvan kisoihin.
Ilo poseerasi ruusukkeen kanssa.
Ilo heti voiton jälkeen.
Agilityradalla sijoitus oli viides, mutta aika painui ihanneajan yli päälle kymmenellä sekunnilla. Sillä radalla Ilo teki yhden viiden pisteen virheen, kun se meni kepeille väärästä reiästä. Olin kyllä niin tyytyväinen Ilon tekemisestä. Vauhtia toki tarvittaisiin, mutta se aika koittaa taas jossain kohtaa. Nyt harjoitellaan. Tässä video, josta näkyy, että välillä vauhti on oikein kohdillaan. Heikkoudet näkyvät keinulla ja kepeillä. Treeniä, treeniä vain.
Ensi viikonloppuna meillä on jo uudet kisat. Kaksi starttia: hyppy- ja agilityrata Lohjalla. Kirjoittelen, kun ehdin kokemukseni ensimmäisistä kisoista. Mitä siellä pitää tehdä ja miten valmistautua oikein.
Ilo, Gin ja Rolle poseerasivat iloisesti rivissä. (c) Miia Saarinen
Ilmoitin perjantaina Ilon nyt niihin kisoihin. Huh. Jännittävää. Tavoitteena olisi päästä maaliin hyväksytyllä tuloksella hyppyradalla. Agilityradalla tavoite on vain muistaa rata ja päästä loppuun asti.
Kenraaliharjoitukseen kuului kolmet treenit. Matkustettiin Ilon ja Ginin kanssa Turkuun perjantaina Miian ja Rollen luokse. Kaksi harjoitusta Tsaulla ja tänään vielä Konalassa rata. Tämän päivän harjoitus ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Ilo kieltäytyi putkista, hyppäsi kontakteilta ennen aikojaan ja jätti viimeisen kepin suorittamatta. Luulen, että harjoituksen epäonnistuminen herätteli mua ensi viikkoon. Muistan ainakin ohjata mahdollisimman hyvin.
Ruissalossa oli ihana sää.
Gin nautiskeli, kun sai leikkiä Rollen kanssa. (c) Miia Saarinen
Ginillä ja Rollella oli hauskaa (c) Miia Saarinen
Irtokarkkeja meillekin. Rauh. (c) Miia Saarinen
Gin ja Rolle löysivät yhteisen sävelen nopeasti ja hienosti meni koko kolmikolla, vaikka Miia hieman jännittikin. Ilon ja Rollen yhteistyö toki sujui alusta alkaen, mutta Rollella oli selvästi hieman huono muisti, kun Gin vaikutti aluksi epäilyttävältä.
Oli todella mukava käydä vanhassa kotikaupungissa. Miian kanssa katselimme pari jaksoa Vain elämää -ohjelmaa, söimme Delhi Darbarin loistavia sapuskoja sekä irtokarkkeja ja kävimme lenkillä Ruissalon maisemissa. Agilityhallillakin olin aivan kuin olisi tullut kotiin. Eihän sitä muuta voi sanoa kuin, että onhan Tsaulla ollut aivan uskomattoman hienot ja siihen nähden edulliset harjoittelumahdollisuudet. Niitä kyllä tulen muistelemaan aina.
Sunnuntaina pojat palauttelivat treeniviikonlopun päätteeksi upeissa syksyisissä maisemissa Munkkiniemessä.
Nyt palautellaan ja ensi sunnuntaina rennoilla ja hyvillä mielin. Ei oo mitään menetettävää. :)
Tänään vietettiin Ginin yksivuotissynttäreitä. Lauantaina haettiin Hurtan lahjakortilla Ginille valjaat ja herkkuja Munkkivuoren ostarin Mustista ja Mirristä. Juhlinta jatkui oikeana juhlapäivänä Konalassa agilitytreeneissä. Tehtiin kakkosluokan rataa ja minä tein pari virhettä, mutta oltais me muutamalla virhepisteellä radasta kisoissa selvitty. Upea fiilis. Kakkosluokassa kisaava nainen sanoi, että Ilo on täysin valmis kisaamaan, joten kisaura alkaa kahden viikon kuluttua Kotkassa. Huitsia.
Treenien jälkeen oli Ginin kakkuhetki, ja iltapäivä päättyi lenkin päätteeksi koirapuistoon. Gin näytti oman luonteensa ja äksyili toisille uroksille. Se joutui jopa riitoihin toisen uroksen kanssa, mutta pöllytin sitä. Toivottavasti teini oppisi hiljalleen, ettei kannata riidellä.
Alla muutama kuva päivän kulusta. Uudet valjaat ovat pinkit ja turkoosit. Turussa Miian Rollella on samanlaiset, joten ei tuo väri ole nolo urokselle. Ehkä? Vai onko?
Ammattini takia Gin ja Ilo pääsevät vähän väliä mukaan, mitä mielenkiintoisimpiin projekteihin. Viime viikolla hirveän vatsataudin kourissa jouduin taluttamaan poikia pitkin Munkkiniemeä. Gin innostui mallinhommasta niin paljon, että ei antanut Ilolle oikein edes vuoroa esiintyä.
Linkki Yhteishyvän sivuille löytyy tästä ja videon voi katsella myös Youtuben kautta.
Mukavia katseluhetkiä. Illat jo pimenevät, joten heijastimet vain heilumaan.
