Sivut

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Ensilumi ja luokkanousu

Tärähtänyt kuva, mutta onni ja ilo välittyy.
Aamulla päätin, että jos sellainen munkki meille tapahtuisi, tämä olisi tekstin otsikko. Viime yönä ja tämän aamun aikana satoi Helsingissä ensilumi. Ja myös toinen toiveeni toteutui. Kaksi onnistunutta suoritusta sekä kaksi kolmossijaa Vantaalla nollradaoilla ja selkeillä ihanneajan alituksilla.

Serkku kyyditsi minut, Ilon ja Ginin kisoihin. Gin oli siis kannustamassa ja karkasi yhdessä kohtaa radalle tekemään kunniakierroksen. Onneksi kukaan ei hermostunut, vaikka pikkuinen seikkaili pitkin kenttiä.

Radat menivät mukavasti. Ennen ensimmäistä rataa jännitin kovasti, mutta ennen toista kilpailua olotila parani huomattavasti. Ensimmäisellä radalla sekosin ohjauksessa, mutta onneksi Ilo kuunteli.

Varoitus: Taustalta kuuluu aivan karsea meteli. Sivuhuomiona metelinlähde ei ole kumpikaan meidän koirista. Pistäkää äänet pois, niin selviätte.


Toisessa kisassa Ilo meinasi tehdä muutaman virheen, mutta onneksi jälleen se kuunteli taitavasti. Tällä kertaa vauhti oli aivan uskomattoman hyvää. Tuomarina ollut Anders Virtanen kätteli, antoi SERT-ruusukkeen ja toivotti onnea kakkosluokkaan. Sieltä lähdetään hakemaan vauhtia ja onnistuneita, ehjiä suorituksia. 

En usko, että koskaan Ilon kanssa tulemme nousemaan kolmosluokkaan, mutta kakkoset riittävät ja näillä eväillä ja suorituksilla on hyvä lähteä parantamaan nopeutta. 


Mutta olihan kyllä Ilolla uskomaton suoritus alle kuukaudessa: kolme kilpailua, kuusi starttia, kuusi hyväksyttyä suoritusta, yksi viiden pisteen virhe, kolme ihanneajan alitusta, kolme LUVAa, SERT ja luokkanousu. Eipä taida shiboissa olla kuin Sini ja Tiuku, jotka ovat ehtineet nousta nopeammin luokasta toiseen. Olen todella ylpeä omasta Ilostani <3

9 kommenttia:

  1. Hurjan paljon onnea, todella hieno saavutus!

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos Jaana :) Koskas te aloitatte viralliset kisat Navin kanssa?

      Poista
    2. Toivottavasti päästäis kokeilemaan jo ens vuonna :)
      Sinillä tosin on se yks projekti joka menee etusijalla, mut siitä toivuttua vois alkaa miettimään? Eiköhän se syksyyn sit mene..

      Poista
    3. Peukku! Just sanoin viime viikolla Katjalle, että kun te starttaatte kellään muulla shiballa ei oo enää mitään mahkuja ;)

      Poista
  3. Jeps toivotaan et lähtee sit joskus sujumaan :P
    Mut keinu meni jo radan osana toissaviikolla ja viimeviikolla ohjaaja pohti et voitais alkaa hommaamaan Naville lisää vauhtia. Kepit tarvii vielä ohjureita ja ehkä mun pitäis opetella se valssi eikä vältellä sitä radalla.. Mut Navi on onneksi niin kuuliainen niin mulla on jonkunlaiset mahkut korjailla omaa ohjaamista :D

    On teillä mahkuja ku meidän harrastuskaudet on niin pätkittäisiä. Saa vielä nähdä miten pennut vaikuttaa energiatasoihin, eikai se vaihtelevammaksi muuttua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valssi on about ainut ohjaustekniikka, jota mä käytän. Johtuen pitkälti siitä, että noiden kaikkien vastoinkäymisten jälkeen en ehtinyt keskittyä muuhun kuin Iloon ja oma ohjaaminen kärsi. Ilo on kanssa aivan loistava siinä, että antaa mun ohjauksessa niin paljon anteeksi ja oikeasti kuuntelee, mitä mä odotan sen tekevän. Toi shiban vauhti on kyllä milenkiintoinen. Ilolla se on ollut välillä hukassa, sitten taas löytyy ja sit taas saattaa kadota. Nyt viikonloppuna oli jo ihan hyvä vauhti. Tekniikatkin on parantunut meillä noissa kisatilanteissa ja tullut varmuutta. Keinun kanssa ollaan junnattu pitkään. Ilo on tykännyt siitä, mutta ei sit kuitenkaan oo osannut käsitellä aina sitä liikettä. Viikonloppuna oli jo suht ok menoa ja kepeilläkin vauhti löytyi. Harjoituksissa toki ollut pidempään rytmikästä menoa, mutta nyt saatiin ekaa kertaa se kisatilanteeseenkin. Hauskaa kyllä huomata, miten Ilokin oikein syttyy noista kisatilanteista ja tekee ihan viimesen päälle hommat. Mut niin siitä on alusta asti sanottukin, että se syttyy vain kisatilanteissa :D

      Poista
    2. No mulle ei elunperin vissiin kunnolla ole opetettu eri ohjaustekniiikoita, niitä yritän nyt poimia matkaan. Onneksi on nyt tosi hyvä ohjaaja joka vääntelee minua oikeisiin asentoihin ja kertoo mitä tehdä :) Mun ohjaustekniikat on vielä mallia "heilu sinne tänne en tiedä oliko tää joku". Viimeksi tosiaan eri vaihtoehdoista poimin ei-valssin. No rata meni kivasti. Sitten kokeiltiin sitä kohtaa valssila sen viis kertaa, lopulta meni paremmin ku jätin kädet pois..

      No, Navilla on nyt ollut vauhtia mut turkki tulee takaisin, juoksut tulee niin siinähän se oli taas vähäksi aikaa. Sitku on taas turkinlähdön aika niin on hyvä aika taas tehdä ;) Mut ohjaajan kommentti oli et pystys se menemään lujempaakin. Se tykkää ja hyppelee innoissaan, mut sen kunnon särmän esiinkaivaminen Navista on hyyyyvin haastava homma, jos mahdollista. Mut koitellaan, onhan se hyvä antaa mulle aikaa opetella sitä ohjaamista ;)

      Joo nyt näytti videolla meno teillä heti vauhdikkaammalta! Kisatilanne on aina eri, siihen pitää vain oppia. Ganonhan saattaa koetilanteessa kehänauhan ulkopuolella olla sellainen hohhoijaa-en-osaa-istua-tai-välittää-koira. Mut nauhan sisäpuolella on sit ihan eri asia. Ekan kerran kun tuo tuli kokeessa vastaan meinasin eka olla menemättä kehään ja sen jälkeen olin monttuauki et mitä toi koira tekee, aloitti hommat tasan sillä hetkellä kun astui nauhan yli. Saa nähdä kauanko mulla menee oppia agin kisatilanteisiin. Sitku ei tahdo muisti riittää kokonaisiin ratoihin. Onneks meidän ryhmässä on yks eläkeläinen jolla ongelma on vielä pahempi ;D

      Poista