Hammaspuoli seikkailee

Pelkoni toteutuivat ja Ilon oikea poskihammas poistettiin Raision Vettorissa tiistaina. Hammas oli haljennut juureen asti, joten lääkäri ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin poistaa Ilon poskihampaan

Raukka oli aivan tokkurassa, kun hain sen kotiin leikkauksesta.

Nyt mieli on jo parempi.

kirurgisesti. Leikkauksessa selvisi, että hammas oli saanut kolhun jo jonkun aikaa sitten, sillä se oli jo kuoliossa ja sen ympärillä oli tulehdus. Onni siis onnettomuudessa, että satuin huomaamaan hampaan lohkeamisen. Ennen tiistaita Ilo nimittäin ei reagoinut juurikaan, vaikka koko hammas oli palasina. Välillä epäilin, että olin ylireagoinut sunnuntaina. Niin ei loppujen lopuksi ollut.

Se, mitä hampaalle on aiemmin tapahtunut jäi tosiaan epäselväksi, koska lääkäri ei kyennyt arvioimaan, kuinka pitkä aika hampaan saamasta osumasta olisi. Vaihtoehtoja on monia: agilitykentällä, ehkä joskus pudonnut autossa penkiltä tai muutama kesä sitten putosi alas parvelta. Tai onhan se voinut mennä Ilon ja Ginin rajuissa leikeissä. Sitä emme kuitenkaan saa koskaan tietää.

Leikkauksen jälkeen Ilo oli valtavan tokkurainen ja sekava koko illan. Ginin oli vaikea ymmärtää, miksi eno vain nukkui eikä antanut minkäänlaista huomiota sisarenpojalleen. Lopulta Gin vaikutti jo kovin huolestuneelta.

Tassussa on kuitenkin vielä kutittava karvaton kohta.

Leikkaushaavan paraneminen on sujunut hyvin, eikä suusta ole tullut verta tai verensekaista nestettä. Ilo söi hyvällä ruokahalulla jo ensimmäisenä iltana ja miksi ei söisi, kun saa syödä säilykeruokaa, eikä tarvitse popsia kuivaa nappulaa.

Toipuminen on muutenkin edennyt sen verran hyvällä tahdilla, että kävimme Ilon kanssa jo hieman treenailemassa agilityä hallilla torstaina.

Seuraavassa Ginin taidonnäyte kepeillä, vaikka ensin halusikin mieluummin kiertää keppejä kuin mennä ne. Muutamia verkkoja on jo otettu pois, siispä voisin sannoa Ginin menevän suhteellisen mallikkaasti kepit. Ainakin rytmi on kohdallaan. 

Parasta on katsoa pienen hirmun iloisuutta ja nopeutta radalla, vaikka keskittyminen ei olekaan aivan parhaassa mahdollisessa mallissa. Rally-toko sen sijaan sujuu Gintsulta niin mallikkaasti, että ilmoitin sen jo ensimmäisiin möllikisoihin. Tavoitteena on päästä rata läpi ehjinä ja harjoitella jännää uutta tilannetta.

Gin ei riehumiselta ehtinyt kameraan katsoa.

Ilo lekotteli auringossa mun vieressä.

Kesä tuntuu viimeinkin alkaneen Suomessa ja olemme lekotelleet auringossa Ilon ja Ginin kanssa koko päivän. Seuraavaksi järvelle katsomaan, mitä Gin tykkää vedestä. Uimakoulu siis pienelle.

Gin juoksee kutsusta heti luokse.

Vakavalla naamalla.

Ilo kävi aamulla pienellä omalla juoksulla, joten velvoitin Ginin huolehtimaan enonsa hihnasta. Vitsi.